Kun aika jätti Steve Jobsista, on liiketaloudellis-viestinnällisen suunnannäyttäjän paikka ollut avoimessa haussa. Sitä ei ole täyttänyt Facebookin edelleen hieman nulikkamainen Mark Zuckerberg, eivät Googlen puoliepäilyttävät Larry Page ja Eric Schmidt eikä Applen lähinnä masennusta inspiroiva Tim Cook. Nokian ja Windowsin tyypeillä ei tähän kisaan ole mitään asiaa ja kaukoidän porukka elää omaa esoteerista elämäänsä.
Amazonin perustaja ja toimitusjohtaja Jeff Bezos on ollut ehdolla postin virkaan. Kuvissa hän on esiintynyt hieman jobsmaisesti mustaa taustaa vasten oman konsernin huippugadgetit käpälissä silmät innostusta hehkuen. Mutta guruuteen tarvitaan muutakin kuin hyvä ryhti ja oman toimialansa suvereeni osaaminen. Pitää olla suvereeni myös parilla muulla ja mieluusti yllättävälläkin alueella. Varsinaista ylennystä ei olla vielä nähty. Mutta ehkäpä nyt.
Bezos näet osti pari päivää sitten legendaarisen The Washington Post -sanomalehden, josta pulitti sievoiset 250 miljoonaa dollaria. Paljon rahaa tappiollisesta toiminnasta, mutta rahana mitättömästi lehden maineeseen ja Bezosin henkilökohtaiseen omaisuuteen verraten. Esimerkiksi Facebook ehti pulittaa Instagram-kuvasomesta lähes nelinkertaisen summan, joten raha ei liene tämän sopan oleellisen mauste.
Mielenkiintoista itse mediakaupassa olivat kohde ja sen ostaja: Teknohäirikkö, joka on pistänyt alalla kuin alalla jakelun, kuluttamisen ja osto-myyntilogiikoiden ajattelut uusiksi Jobsin tavoin, menee ja ostaa vanhakantaisen median, joka ainakin vielä painetaan paperille. Tuoreeltaan Washington Postin myynti nähtiin journalistipiireissä lähinnä kauhua herättävänä transaktiona, toisaalta taas toivon kipinää tuottavana toimenpiteenä yrittää saada liekki palamaan taloudellisessa ahdingossa sinnittelevän uutisikonin hiipuvaan hiillokseen.
The Washington Postin pitkään omistanut Grahamin suku myi ylpeytensä hämillään, mutta käytännössä pakotettuna. Taloudelliset faktat eivät enää kannustaneet lehdelleen omistautunutta omistajasukua jatkamaan tappiokierteen ylläpitoa. Jeff Bezos on luonnollisesti tappioista tietoinen, mutta kuten tunnettua, hän on pitkäjänteisyyden keulakuva. Kun Amazon.com vuonna 1995 lanseerattiin, kesti kuusi vuotta ennen kuin se vihdoin tuotti yhdellä neljänneksellään ensimmäistä kertaa voittoa.
Sittemmin Amazonin menestystarina on tullut monille tutuksi lukuisina bisnesesimerkkeinä ja suurella todennäköisyydellä myös omakohtaisena asiakkuutena. Eikä niin hyvää, ettei jotakin huonoakin superfirmoihin liitettäisi. Vaikka Jeff Bezos osti firman itselleen, ei Amazonille, muistavat kriitikot mainita kaupuan yhteydessä Amazonin hämärähommat mitä tulee verojenmaksuun, työolosuhteiden, -sopimusten, hinnoittelun ja muiden asioiden suhteen. Asioiden jotka tuntuvat olevan Internet-aikakauden yrityksille enemmän kuin yhteisiä.
Washington Post tarvitsi ostajansa. Ja Jeff Bezos tarvitsi kohteensa. Guruus on synnytetty. Kuvassa näyttäytyy uusi messias, uusi suunnannäyttäjä, joka tavalla tai toisella korvaa Steve Jobsin jälkeensä jättämän tyhjiön. Aika näyttää, niin kuin sanotaan. Mutta toimii kaveri muillakin kuin modernin kirjakaupan, jakelun ja nyttemmin myös journalismin rintamilla: Bezos on kiinnostunut viemään porukkaa kustannustehokkaasti avaruuteen Blue Origin –firmansa avulla.
Mutta meille, joilla avaruuteen ampaiseminen ei ole vielä ajankohtaista, on Bezosin näkemykset Internet-ajan markkinataloudesta oleellistakin oleellisempia. Hän itse kirjoittaa avoimessa kirjeessään Postin työntekijöille, että Internet muovaa melkein jokaista uutisliiketoiminnan osa-aluetta. Se lyhentää uutissykliä ja rapauttaa samanaikaisesti perinteisiä tulonlähteitä. Hänellä ei ole tarjota karttaa polun rakentamiseksi, mutta mahdollisuuden keksiä uutta kokeilemisen kautta. Koetinkivenään Bezos pitää Postin lukijoita, joiden kiinnostuksiaan ja intohimojaan tulisi ymmärtää.
Aika siis näyttää. Siinäkin tämä uusi guru on jo kunnostautunut. Bezos on mukana hankkeessa, jossa rakennetaan erämaahan sijoitettava 10 000 vuotta kestävä kello.
