Noin viikko sitten aloin jo voida pahoin kuullessani sanan vaalirahoitus. Olin lopen kyllästynyt ja väsynyt vaalirahoitusuutisointiin.  Media oli uutispulassaan löytänyt ”uuden” ja lähes ehtymättömän uutislähteen.  Kunnes se hiljalleen jäi Arctic Sea -kaappauksen (jossa medialle syötettiin pajunköyttä), Afganistanin, Stubbin sammakoiden, Berliinin multiennätysten ja sukupuolikysymyksen sekä paperialan jätti-irtisanomisten jalkoihin.

Suurta intoa ja näyttävyyttä ei enää jaksa herättää enää edes koko vaalirahasotkun ruumiit. Nyt kun Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo ovat julkisesti tuomitut ja rahdattu  luksusmökeistään putkaan odottamaan tuomiotaan ollaankin vähän tyhjän päällä. Mistä nyt loputonta jutunjuurta tyhjyyttä ammottaville etusivuille? Jarmo Korhonenkin meni sutkauttamaan jossakin aamutelevision haastattelussa jotakin median rahoituksesta ja intresseistä. Ketä sellainen kiinnostaisi, vapaaehtoisia?

Jään mieluummin odottamaan Caster Semenyan sukupuolitutkimuksen tuloksia.