Mediamoguli, jäykkätunnelmaisista bileistään tunnettu Italian pääministeri Silvio Berlusconi on hermostunut mediaan. Mieheltä kun kysytään kaikenlaista liittyen politiikkaan, bisnekseen ja – herra paratkoon – yksityiselämään. Yksi piinallisimmista kysyjistä on ollut italialainen La Repubblica -lehti. Suurimman närkästyksen Il Silviossa sai aikaan lehden ns. 10 kysymystä.

Jutut Berlusconin ympärillä ovat olleet läheisesti tekemisissä sellaisten aiheiden kanssa kuten seksi, valta, valheet, prostituutio… eli vähemmästäkin sitä hermostuu. Viisainta on näköjään ollut soittaa juristit hätiin ja rajoittaa sananvapautta. Kanteita onkin nostettu ahkerasti pitkin Eurooppaa medioita vastaan.

Sanan- ja lehdistön vapauden horjuttaminen saa myös osan italialaisistakin hermostumaan. Maan taiteellinen ja älyllinen eliitti on allekirjoituttanut 120 000 nimeä käsittävän online-adressin jossa vastustetaan Berlusconin lehdistön vapauksia rajoittavia päämääriä. Etunenässä tässä taistossa kamppailevat mm. iki-intellektuelli Umberto Eco, teatteriguru Dario Fo ja mafiapaljastelija Roberto Saviano.

Pitäisikö ja miten pitäisi Berlusconia ymmärtää? Hassu mies mielipiteineen. Suomea ja sen ruokaa herjaava miljardööri kaukana Italiassa. Miten?

Jos vaikkapa Aatos Erkko olisi luonteeltaan toisenlainen, ärhäkästi mukana sekä Suomen poliittisessa johdossa että yksityiselämän vauhdikkaissa, mutta samalla puolijulkisissa bakkanaaleissa, kyllähän se nyt kiinnostaisi. Ja saisi sananvapauden nimissä kiinnostaakin.

Ei Italia siinä suhteessa mitenkään kaukana ole.

10 kysymyksen jälkeen on nyt 11. hetki tehdä oikeita päätöksiä oikeussaleissa. Berlusconilla voi olla liikaa valtaa Italiassa, mutta toivottavasti ei koko Euroopassa.