WikiLeaks aikamme ilmiönä

Apua, mitä kaikkea sieltä Wikileaksin kautta vielä tuleekin julkisuuteen! Nimiä, paljastuksia, skandaaleja, syntejä, kepulipeliä, vakoilua, vehkeilyä, luottamusaseman tarkoituksellista hyväksikäyttöä, salaliittoja, salakuuntelua… siis normaalia kansainvälisen tason diplomatiaa.

Wikileaks on aikamme ilmiö, eikä mikään miellyttävä sellainen. Puskista tulleena uuden journalismin muotona se näyttäytyy vastenmielisenä varastamisena, kuten ulkoministerimme Stubb asian muotoili.

Yhtä vastenmielistä ja samaa sukua ovat myös muodikkaat tavat markkinoida erilaisia aiheita, ilmianna sitä, ilmianna tätä. Wikileaks ja ilmiantomarkkinointi ovat historiallisesti vertaillen vain vallankäytön siirtoa uusille vallankäytön ryhmille, medialle ja markkinoinnille. Sitä oli DDR ja sitä on vielä moni maa, mutta erilaisin periaattein.

Wikileaks-ilmiön ymmärtäminen on aikamme ymmärtämistä:

Elämme digitaalisessa ajassa, jossa ajan ja yksityisyyden käsitykset perinteisestä murenevat päivä päivältä. Kohta on turha salailla mitään, palkat ja sairaudet, ilot ja surut, kaikillahan meillä niitä. Mitä suurempi murhe tai synti, ei kuin julkiseksi vaan. Suurin strategia tänä aikana onkin kertoa kaikesta mahdollisimman avoimesti, dramatisoimatta, rauhallisesti. Haluatko salata jotain? Kerro se heti kaikille!

Myös aika katoaa. Viikon takainen erhe tai kymmenen vuoden takainen synti kelpaavat, siitä saa yhtä hyvät skuupit. Jos haluaa selvitä, niin kohteena kuin kerrottavanakin, on viisainta olla välinpitämätön. Toistaiseksi viisain taktiikka Case Wikileaksiin on ollut venäläisillä.

Katastrofin korostaminen on hälyn nostattamista – ja päinvastoin. Pahimmassa tapauksessa Wikileaks tulee tuottamaan ruumiita, eikä pelkkiä poliittisia, vaan ihan oikeita. Ainostaan välinpitämättömyys ja täydellisen avoimuuden tyyni ilmeettömyys voivat pelastaa pelastamisen arvoisen. Ja voiko (kannattaako) mitään pelastaa? Muutos on alkanut ja se sen kuin kiihtyy. Media ja markkinointi ovat kohta yhtä kriisiviestintää.

 

(Visited 24 times, 1 visits today)

! Kommentti

  1. Satu 18.12.2010 at 23:17

    Hyvä kirjoitus, mutta olen eri mieltä. Wikileaksin vuoksi tiedämme nyt enemmän esim. Afganistanin ja Irakin sotien tapahtumista – kidutuksista, siviilien tappamisesta ja siviileihin kohdistuneesta väkivallasta. Siis noin ääripään esimerkkeinä. Kaiken tiedon ei kuulu olla julkista, mutta Wikileaksin vuotamista dokumenteista löytyy niin paljon kaikkea sellaista tietoa, jota ei olisi saanut pitää salaisena.

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *